Tarkastusvirasto reagoi toimintaympäristön muutoksiin

Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton tarkastus- ja valvontaviranomainen, jonka asema ja tehtävät on säädetty perustuslaissa. Tarkastusvirasto tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja talousarvion noudattamista sekä valvoo finanssipolitiikan sääntöjä. Toteutamme tehtäväämme tekemällä tuloksellisuustarkastusta, tilintarkastusta, laillisuustarkastusta, finanssipolitiikan tarkastusta sekä näitä yhdistäviä monilajitarkastuksia. Monilajitarkastukset yhdistävät eri tarkastuslajien menetelmiä ja aineistoja, ja niillä voidaan tarjota laaja-alaisempi näkemys tarkastettavasta kokonaisuudesta. Tarkastusvirasto toimii myös puolue- ja vaalirahoituksen valvojana. Toimintamme keskiössä on varmistaa valtion taloudenhoidon tuloksellisuus sekä edistää luottamusta päätöksenteon tietoperustaan, avoimuuteen ja kestävyyteen.

Tunnistamme ja tarkastamme valtiontalouden kannalta olennaisia riskejä

Valtiontalouden tarkastamisen perustan muodostavat jokavuotiset valtion, ministeriöiden ja virastojen tilinpäätösten tarkastukset. Tarkastustyön kokonaisuutta täydennetään tarkastuksilla, joiden aiheet valitaan tarkastusviraston riskianalyysin perusteella ja jotka toteutetaan eri tarkastuslajeilla tai näiden yhdistelmillä. Finanssipoliittisen lainsäädännön nojalla tarkastusviraston tehtävänä on arvioida finanssipolitiikan tavoitteiden asettamista ja toteutumista. Tällä valvonnalla edistämme finanssipolitiikan sääntöjen läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä sekä julkisen talouden vakautta ja kestävyyttä. Tarkastamme vuosittain myös sekä puoluerahoitusta että puolueiden valtionavustusta eli puoluetukea.

Toteutimme raportointikaudella yhteensä 80 tarkastusta: 66 tilintarkastusta, 8 tuloksellisuustarkastusta, 2 monilajitarkastusta, 3 laillisuustarkastusta ja yhden finanssipolitiikan tarkastuksen. Lisäksi julkaisimme kaksi finanssipolitiikan valvonnan raporttia sekä puoluerahoitusvalvonnan kertomuksen. Tarkastus- ja valvontatyöajasta tarkastustyöhön käytimme 88 prosenttia ja valvontatyöhön 12 prosenttia työajasta.

Visualisointi: Tuloksellisuus- ja laillisuustarkastusten sekä finanssipolitiikan tarkastusten kohdentuminen eri hallinnonaloille viiden viime vuosikertomusjakson aikana yhteensä

Kuviosta voit tarkastella, miten tuloksellisuus- ja laillisuustarkastukset sekä finanssipolitiikan tarkastukset ovat jakautuneet eri hallinnonaloille viiden viime vuosikertomusjakson aikana. Valitse kuviosta, mitä hallinnonalaa haluat tarkastella. Kun napsautat hallinnonalaa, sinulle aukeaa lista kaikista sille kohdistuneista tarkastuksista vuosittain.

Tutustu visualisoinnin taustoihin täällä.

Jälkiseurantojen perusteella 90 prosenttia suosituksista oli pantu käytäntöön ainakin osittain.

Seuraamme tarkastustemme vaikuttavuutta jälkiseurannoilla, joissa selvitämme, miten antamamme suositukset ovat toteutuneet. Jälkiseurannat toteutetaan keskimäärin kahden vuoden kuluttua siitä, kun tarkastus on valmistunut. Vuosikertomusjaksolla toteutimme yhteensä 17 jälkiseurantaa. Niissä 90 prosenttia suosituksista oli pantu täytäntöön joko kokonaan tai osin.

Koronaviruspandemia on suunnannut tarkastusviraston toimintaa uudelleen

Koronaviruspandemian vuoksi olemme suunnanneet tarkastuksia uudelleen ja painottaneet niiden sisältöä uudella tavalla. Keväällä 2020 tarkastussuunnitelmaan lisättiin tarkastukset koronaepidemian aikana myönnettävistä yritystuista ja huoltovarmuudesta. Suunnitelmaan sisältyi jo ennen pandemiaa Valtion velanhallinta -tarkastus, jossa päätettiin tarkastella myös pandemia-aikaan ja lisääntyneeseen velanottotarpeeseen liittyviä menettelyitä. Tarkastusviraston asiantuntijat ovat lisäksi kirjoittaneet blogeja ja tuottaneet analyysejä pandemian vaikutuksista ja niiden hallitsemiseksi tehdyistä rahoitusratkaisuista.

Koronapandemia vaikutti voimakkaasti myös finanssipolitiikan valvontaan. EU-sääntelyn mukaiset finanssipoliittiset tavoitteet eivät ole koronakriisin vuoksi olleet voimassa, minkä takia tarkastusviraston raporteissa ei ole vuosikertomusjaksolla käsitelty niiden noudattamista. Joulukuun 2020 finanssipolitiikan valvonnan raportissa ja kevään 2021 finanssipolitiikan arviossa arvioitiin pandemiatilanteessa laadittuja julkisen talouden suunnitelmia suhteessa finanssipoliittisen lainsäädännön vaatimuksiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin hallituksen finanssipoliittisiin toimiin koronakriisin vaikutusten pienentämiseksi. Arvioimme raporteissa myös talouspolitiikan pohjana käytettyjen makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden realistisuutta sekä valtiontalouden menokehysten voimassaoloon tehtyjä poikkeuksia. Molemmissa raporteissa arvioitiin hallituksen kestävyystiekarttaa, erityisesti työllisyystoimien etenemistä ja niiden julkistaloudellisia vaikutuksia.

Kesäkuussa 2021 valmistui laaja arviointi tarkastusviraston finanssipolitiikan valvonta -toiminnosta. Arvioinnin teki OECD tarkastusviraston toimeksiannosta. Hyödynnämme arvioinnin tuloksia valvontatyön organisoimisessa, suuntaamisessa ja kehittämisessä. Keväällä 2021 aloimme julkaista säännöllisesti päivittyvää suhdannetilanteen lämpökarttaa ja siihen perustuvaa suhdannetilanteen indikaattoria. Molempia olemme hyödyntäneet jo aiemmin sisäisessä analyysityössä.

Puolue- ja vaalirahoitusvalvonta on parantanut rahoituksen läpinäkyvyyttä

Vuonna 2020 tarkastimme kaikkien eduskuntapuolueiden sekä eräiden valtionavustusta saavien puolueiden piirijärjestöjen ja naisjärjestöjen rahoituksen usealta vuodelta. Tarkastettuja tahoja oli yhteensä 49.

Puolueet noudattavat rahoitussäännöksiä yleensä hyvin. Silti erityisesti puolueiden piiri- ja naisjärjestöissä havaitsimme suorituksia, joista ei ollut tehty lain edellyttämiä ilmoituksia. Tarkastukset ovat parantaneet rahoituksen läpinäkyvyyttä, sillä tarkastusten jälkeen rekisteriin on ilmoitettu useita tukisuorituksia takautuvasti.

Tarkastusvirasto vahvisti syksyllä 2020 ohjeen vaalirahoitusilmoituksen tekemisestä vuoden 2021 kuntavaaleissa. Ohjeistusta jouduttiin muuttamaan, kun vuoden 2021 kuntavaaleja siirrettiin. Päivitetty ohje on saatavilla Finlex-säädöstietopankissa sekä tarkastusviraston ylläpitämillä verkkosivuilla osoitteessa www.vaalirahoitusvalvonta.fi.

Digitalisaatio kannustaa myös tarkastusvirastoa kehittämään toimintatapojaan

Vuosikertomusjaksolla tilintarkastuksessa on otettu käyttöön uusi toimintamalli, jossa taloudenhoidon prosesseja ja talousarvion noudattamista tarkastetaan keskitetysti. Mallin tavoitteena on ollut vastata valtion taloudenhoidossa tapahtuneisiin muutoksiin. Valtionhallinnossa noudatetaan taloudenhoidon kannalta keskeisissä asioissa yhtenäisiä prosesseja, minkä ansiosta niitä voidaan tarkastaa keskitetysti hyvin tehokkaasti. Myös talousarvion noudattamisen tarkastusmenetelmiä on yhtenäistetty. Tilintarkastuksessa on lisäksi pyritty huomioimaan entistä paremmin virastokohtaisia erityispiirteitä. Toimintamallia kehitetään edelleen vuoden 2021 tilintarkastuksen yhteydessä.

Olemme vuoden 2020 loppupuolelta saakka jatkaneet digitalisaation ja data-analytiikan kehittämistä systemaattisella otteella. Tavoitteenamme on rakentaa digitaalinen perusta, jotta voimme johtaa tiedolla kaikkea toimintaamme sekä vahvistaa tarkastustyön tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Samalla varmistamme, että toimintamme täyttää tiedonhallintalain vaatimukset.

Kehittämisen ytimessä ovat erilaiset kokeilut, joiden kautta pyrimme löytämään tarkastustyöhön uusia työskentely- ja analysointitapoja. Esimerkiksi Koronaviruspandemian aikana myönnettävät yritystuet -tarkastuksessa kokeiltiin tarkastusmenetelmänä tekstianalytiikkaa. Olemme jatkaneet tekstianalytiikkakokeilua ja laajentaneet sitä myös tuleviin tarkastuksiin.

Toiminnan vaikuttavuus paranee yhteistyön kautta

Tarkastusvirasto käy aktiivista vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa. Eduskunnan valiokunnat ja ministeriöt ovat hyödyntäneet viraston asiantuntemusta kasvissa määrin viimeisten vuosien aikana. Tarkastusviraston asiantuntijat antoivat vuosikertomusjaksolla 30 lausuntoa eduskunnan valiokunnille ja 14 lausuntoa hallituksen esityksiä valmisteleville ministeriöille tai muulle hallinnolle. Asiantuntijat olivat valiokuntien kuultavana 19 kertaa.

Kansainvälinen yhteistyö on jatkunut etäyhteyksin koronaviruspandemian aikana. Vuosikertomuskaudella olemme toimineet tarkastusalan kansainvälisen kattojärjestön INTOSAIn ympäristötarkastuksen työryhmän WGEA:n puheenjohtajana. Tässä roolissa järjestimme WGEA:n yleiskokouksen tammikuussa 2021 ensimmäistä kertaa etäyhteyksin. Etäkokouksen osallistujamäärä nousi historiallisen suureksi.

Euroopan tarkastusvirastojen yhteistyöjärjestössä EUROSAIssa olemme vetäneet eri maiden yhteistä Covid-19-projektia yhdessä projektin puheenjohtajana toimivan Ison-Britannian kanssa. Projektiin osallistuvat maat ovat jakaneet tietoa ja hyviä käytänteitä siitä, miten voidaan tarkastaa niitä toimia, joilla valtiot ovat pyrkineet turvaamaan niin talouden kuin terveydenhuollon toimintaedellytyksiä.

Suomen vetämässä alaprojektissa ”Protecting the economy” havaittiin, että toimet yritysten ja kotitalouksien tukemiseksi ovat olleet varsin samanlaisia kaikissa maissa ja tarkastukset suuntautuvat samoihin aiheisiin. Yhteisiä tarkastusaiheita koskevan tiedonvaihdon lisäksi alaprojektiin osallistuneet maat kuulivat ennakolta EU:n elvytyspaketista ja sen merkityksestä. Ne saivat myös arvokasta ennakkotietoa tarkastuksesta, jonka Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekee elvytyspaketista.

Tarkastusvirasto arvioi omaa toimintaansa

Tarkastusviraston oma toiminta on ollut vuosikertomusjaksolla huomattavan mediahuomion kohteena. Keväällä 2021 tarkastusvirastoon kohdistettiin erityistilintarkastus, ja tarkastusvaliokunta teki selvityksen tarkastusviraston taloudenhoidosta ja sisäisestä valvonnasta. Olemme aloittaneet itsearvioinnin johtamisjärjestelmästämme, organisointimallistamme ja prosesseistamme sekä arvioineet kulujemme, taloudenhoidon ohjeidemme ja toimintamme linjausten tarkoituksenmukaisuuden.