Visualisoinnit
Tällä sivulla voit tutustua visualisointeihin, jotka tarjoavat taustoittavaa ja tarkempaa tietoa vuosikertomuksessa käsitellyistä teemoista.
Tällä sivulla
- Koronapandemian seurauksena vuonna 2020 kehittämistukia saaneet toimialat ja niiden liikevaihdon kehitys
- Tilintarkastuksen havainnot vuosilta 2018–2020
- Uudistuksen keskeiset vaiheet ja riskit
- Tuloksellisuus- ja laillisuustarkastusten sekä finanssipolitiikan tarkastusten kohdentuminen eri hallinnonaloille viiden viime vuosikertomusjakson aikana yhteensä
Koronapandemian seurauksena vuonna 2020 kehittämistukia saaneet toimialat ja niiden liikevaihdon kehitys
Koronapandemian alussa myönnettiin yhteensä 1,3 miljardia euroa kehittämistukia Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta. Kuviosta voit tarkastella, miten myönnetyt kehittämistuet kohdentuivat eri toimialoille ja miten pandemia vaikutti toimialojen liikevaihtoon. Ympyrän koko kertoo myönnetyn tuen määrän suhteessa muihin toimialaryhmiin. Ympyrän sijainti pystyakselilla kuvaa toimialan liikevaihdon kehitystä maalis-kesäkuusta 2019 huhtikuuhun 2020. Liikevaihdon muutos ilmaistaan myös ympyrän keskellä olevassa prosenttiluvussa.
Kuvion yläpuolella olevasta valikosta voit valita tarkasteltavan toimialan, jolloin valikon alle avautuvat tiedot toimialan liikevaihdon kehityksestä sekä myönnettyjen kehittämistukien määrästä. Tiedot avautuvat myös tarkemmalla toimialaluokituksella, joten voit tarkastella myös jonkin yksittäisen toimialan liikevaihdon kehitystä sekä myönnettyjä tukia. Voit valita toimialan myös painamalla kuvion ympyröitä. Toimialavalinnan voit poistaa painamalla raksia valikon Toimialaryhmä-valinnan kohdalla. Kerrallaan voit tarkastella vain yhtä toimialaa.
Kuviosta käy ilmi, että kehittämistukia kohdentui eniten tukku- ja vähittäiskaupan toimialalle. Liikevaihto laski tarkasteltuna ajanjaksona eniten majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Kuvion perusteella voidaan todeta, että kehittämistuet eivät kohdentuneet niille toimialoille, jotka kärsivät koronapandemiasta eniten.
Tiedot kehittämistuista ovat Business Finlandilta ja ELY-keskuksilta saaduista aineistoista. Aineistot ulottuvat lokakuun 2020 loppuun saakka, joten niihin sisältyvät lähes kaikki myönnetyt kehittämistuet. Toimialojen liikevaihtoa on kuvattu Tilastokeskuksen liikevaihtokuvaaja-aineistolla. Luokituksena on Toimialaluokitus 2008.
Tilintarkastuksen havainnot vuosilta 2018–2020
Kuviosta voit tarkastella Valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastushavaintoja vuosilta 2018–2020. Kuvion tiedot perustuvat kirjanpitoyksiköiden tilintarkastuskertomuksiin, ja siinä kerrotaan
- onko tilinpäätöksissä esitetty oikeat ja riittävät tiedot
- onko kirjanpitoyksiköiden sisäinen valvonta toimivaa
- ovatko kirjanpitoyksiköt noudattaneet talousarviota
- onko kirjanpitoyksikkö velvoitettu ilmoittamaan, mihin toimiin se on ryhtynyt saamansa huomautuksen johdosta.
Kuviosta näet, mitkä kirjanpitoyksiköt ovat saaneet huomautuksia edellä mainituista asioista (”Näytä huomautukset”). Huomautuksiin johtaneet syyt saat näkyviin napsauttamalla kirjanpitoyksikön nimeä.
Huomautusten määrä on hieman kasvanut kahteen edelliseen vuoteen verrattuna, sillä
- vuonna 2018 huomautuksen sai 16 kirjanpitoyksikköä
- vuonna 2019 huomautuksen sai 15 kirjanpitoyksikköä
- vuonna 2020 huomautuksen sai 18 kirjanpitoyksikköä.
Tarkastettavien kirjanpitoyksiköiden määrä voi vaihdella vuosittain: viime vuosina niitä on ollut hieman yli 60 vuodessa. Huomautuksen on siten saanut vuosina 2018–2019 joka neljäs kirjanpitoyksikkö ja vuonna 2020 noin 29 prosenttia kirjanpitoyksiköistä.
Vuoden 2020 tilintarkastuksessa useamman kuin yhden huomautuksen saivat
- Tuomioistuinlaitos
- Poliisihallitus
- Puolustusvoimat
- Valtiovarainministeriö
- Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus
- Työ- ja elinkeinoministeriö
- ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus
- Innovaatiorahoituskeskus Business Finland.
Tarkastusvirasto velvoitti vuodelta 2020 kolme kirjanpitoyksikköä ilmoittamaan sille toimenpiteistä, joihin ne ovat ryhtyneet korjatakseen huomautukseen johtaneen asiantilan.
Tuomioistuinlaitoksen tuli ilmoittaa, miten se aikoo korjata puutteet tiettyjen korvausten kohdentamisessa oikealle varainhoitovuodelle.
Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin tuli ilmoittaa, miten se aikoo korjata puutteet valtuuksien käyttöön liittyvässä talousarvion vastaisessa menettelyssä.
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus sai jälleen velvollisuuden ilmoittaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluprosessien sisäisen valvonnan järjestämisestä.
Uudistuksen keskeiset vaiheet ja riskit
Havaitaan tarve uudistukselle
-
Ongelma
Tunnistetaan ja kuvataan ongelma tai toimintatapa, joka edellyttää uudistusta.
Nykytilanteen ongelmista ei ole selvää tietoa
Uudistus tarvitaan, koska nykytilannetta ei koeta tarkoituksenmukaiseksi. Onko selvitetty, mikä ongelma todella on? Onko ongelmasta tutkittua tietoa vai vain käsityksiä ja arvailuja?
Toteutetaan tarpeeton uudistus
Mikä on uudistuksen tavoite? Tarvitaanko sitä? Onko sille vaihtoehtoja? Onko koettu ongelma sellainen, että siihen voidaan lainmuutoksella tai hallinnollisella toimella puuttua?
-
Vaihtoehtojen kartoitus
Arvioidaan vaihtoehtoisia tapoja puuttua ongelmaan sekä niiden aikataulut ja kustannukset.
Ei arvioida vaihtoehtoja
Kun ongelman syy ja vaikutukset on selvitetty, arvioidaan vaihtoehtoisia toimintatapoja ja niiden vaikutuksia. Mikä on paras tapa puuttua ongelmaan: uusi laki, lainmuutos, muu hallinnollinen toimi vai jokin muu keino?
-
Uudistuksen valmistelu
Ryhdytään valmisteleviin toimenpiteisiin: lainvalmisteluun, vaikutusarviointeihin sekä tietoteknisiin ja järjestelmämuutoksiin.
Valmistelu on puutteellista ja tapahtuu kiireessä
Kun paras ratkaisu on löydetty, valmistellaan toimet: lainvalmistelu, vaikutusarviot, tietotekniset ja prosessimuutokset. Aikataulu ja kustannukset arvioidaan tarkasti. Ohjaus- ja koordinointivastuut määritellään – tämä on tärkeää etenkin isoissa hankkeissa. Valmisteluun varataan riittävästi aikaa.
-
Uudistuksen toimeenpano
Toimeenpanossa on tärkeää hallita kokonaisuus.
Toimeenpanon hallinta epäonnistuu
Toimeenpanossa tärkeää on kokonaisuuden – etenkin aikataulun ja kustannusten – hallinta. On määriteltävä osapuolien roolit, vastuut ja se, kenellä on kokonaisvastuu. Tietojärjestelmien uudistaminen on liitettävä kiinteästi muuhun uudistukseen.
-
Uudistuksen seuranta
Toteutuksen jälkeen seurataan, miten uudistus vaikuttaa ongelmaan, joka haluttiin ratkaista.
Seuranta jää tekemättä
Toteutuksen jälkeen seurataan, miten uudistus vaikuttaa ongelmaan, joka haluttiin ratkaista. Lisäksi arvioidaan, onko uudistuksella odottamattomia (kielteisiä) vaikutuksia. Tehdään tarvittaessa korjaavia toimia.
Uudistus on toteutettu
Kuviossa esitetään uudistuksen prosessi. Prosessi alkaa, kun havaitaan uudistuksen tarve. Ensimmäiseksi tulee määritellä se ongelma, johon uudistuksella halutaan vastata. Sen jälkeen kartoitetaan toimintavaihtoehdot, sitten valmistellaan uudistus. Valmistelun jälkeen vuorossa on uudistuksen toimeenpano. Lopuksi seurataan, miten uudistus on vaikuttanut. Uudistuksen eri vaiheen numeroituja kuvioita klikkaamalla saa auki kunkin osion suurimmat riskit, jotka on selitetty kuviossa lyhyesti.
Tuloksellisuus- ja laillisuustarkastusten sekä finanssipolitiikan tarkastusten kohdentuminen eri hallinnonaloille viiden viime vuosikertomusjakson aikana yhteensä
Kuviosta voit tarkastella, miten tuloksellisuus- ja laillisuustarkastukset sekä finanssipolitiikan tarkastukset ovat jakautuneet eri hallinnonaloille viiden viime vuosikertomusjakson aikana. Valitse kuviosta, mitä hallinnonalaa haluat tarkastella. Kun napsautat hallinnonalaa, sinulle aukeaa lista kaikista sille kohdistuneista tarkastuksista vuosittain.
Kuviosta käy ilmi, että tarkastuksia kohdistuu vuosikertomusjaksoilla eri määrä eri hallinnonaloille. Viiden viime vuosikertomusjakson aikana eniten tarkastuksia on kohdistunut valtiovarainhallintoon, yhteensä 46, ja vähiten oikeushallintoon, yhteensä 8.